OSKU ry:n lausunto ammatillisen koulutuksen reformista opetus- ja kulttuuriministeriölle ?>

OSKU ry:n lausunto ammatillisen koulutuksen reformista opetus- ja kulttuuriministeriölle

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Viite: OKM/41/010/2016

Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry lausuu Opetus- ja kulttuuriministeriölle kunnioittaen seuraavaa:
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry kiittää OKM:ä mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä uusiksi laeiksi ammatillisesta koulutuksesta. OSKU keskittyy lausunnossaan esittämään huomioita vain osasta lakipykäliä.
OSKU ry haluaa korostaa, että reformi itsessään on kannatettava ja tarpeellinen. Opiskelijat haluavat muutosta parempaan, ja monilta osin uusi lainsäädäntö vastaa näihin tarpeisiin. Vaikka sitä ei jokaisen ehdotuksen/kommenttimme yhteydessä erikseen mainita, kaikki OSKUn esittelemät kannat perustuvat vahvasti opiskelijoilta kysyttyyn: sekä Unelmien amis -kuulemiskiertueen että osittain myös AMIS-tutkimuksen tutkittuun tietoon.

Kommenttimme pykälittäin:

13 § Ammatillisten tutkintojen muodostuminen
Vaikka yhteisten tutkinnon osien sisällöistä säädetäänkin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, OSKU haluaa tuoda tässä yhteydessä esiin, miten amikset kehittäisivät YTO:ja. OSKU haluaa kehittää yhteisiä tutkinnon osia siten, että opiskelijat ymmärtävät miten yhteiskunta toimii, he saavat opetusta taloustaidoissa ja työelämäasioissa, voivat etäopiskella ja heistä tulee sivistyneitä kansalaisia.
Ammattiin valmistuminen ja työelämään siirtyminen tarkoittaa myös kasvamista yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi, jolloin olisi ymmärrettävä, miten yhteiskunta toimii. Nykyisin ammatillinen koulutus ei anna tähän valmiuksia, ja yhteiskuntaoppia sisältyy ammatilliseen perustutkintoon niin vähän, että sen perusteella omia vaikutusmahdollisuuksiaan ei voi ymmärtää eikä kiinnostua äänestämisestä tai vaikuttamisesta –edes omaan elämänpiiriin kuuluviin asioihin. Jos ammatillisen toisen asteen opiskelijoille ei tarjota riittäviä tietoja yhteiskunnan toiminnasta, on aivan turhaa valittaa nuorten heikosta kiinnostuksesta vaikuttamista kohtaan. OSKU vaatii enemmän yhteiskuntaoppia amiksille.
Oskulaiset haluavat kaikille amiksille opetusta taloustaidoista. Oman talouden hallinta ja sen hankaluudet voivat tulla varsinkin opiskelujen perässä muuttavalle nuorelle yllätyksenä, ja kaikki asiat ovat uusia. Kaikki eivät saa lapsuudenkodista sellaisia eväitä, että itsenäisestä elämästä selviäisi. Tarvitaan perehdytystä etuuksien, pankkiasioiden ja työnhaun maailmaan. Jonkinlainen ”työelämän ABC” tulisi tarjota jokaiselle amikselle ennen työelämään siirtymistä. Miten oikeuksista ja velvollisuuksista voi tietää, jollei niistä kerrota?
OSKU haluaisi, että ammatillinenkin koulutus pystyy kasvattamaan sivistyneitä kansalaisia. ”Amikset on tyhmiä ja laiskoja” -stereotypiat elävät niin kauan, kuin koulutus ei tarjoa haasteita ja mahdollisuuksia kehittää itseään sivistyneeksi ihmiseksi. Amis ei voi olla vain peruskoulun oppisisältöjen kertaamista -sitä tarvitseville tulee järjestää kertauskursseja tai tukiopetusta lukion tapaan. OSKU ehdottaakin, että amiksille tulee kehittää kurssitarjontaa eri tasoille, sillä opiskelijat kaipaavat myös enemmän haastetta opintoihin. Kielten opiskelu tulisi olla monipuolisempaa ja perusteellisempaa -ei riitä, että kokki opettelee sanalistoja ja voi osoitella eri asioita keittiössä.
Varsinkin yhteisten tutkinnon osien osalta etäopiskelu tulisi tehdä aidosti mahdolliseksi, jotta ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu olisi mahdollista. Tässä oppilaitoksia tulisi kannustaa alakohtaiseen yhteistyöhön, sillä esimerkiksi merkonomienglanti on samanlaista Suomen sisäisestä sijainnista riippumatta. Digitaalisten oppimisympäristöjen avulla myös kurssitarjontaa voitaisiin laajentaa, ja tällöin opiskelijat voisivat halutessaan hankkia laajaakin osaamista kiinnostuksensa mukaan.
Yhteisten tutkinnon osien osalta suurin ongelma on tällä hetkellä todistusmerkinnät. Jatkossa yhteisten tutkinnon osien oppiainekohtaiset suoritukset tulee näkyä tutkintotodistuksessa, kuten aiemminkin. Asia liittyy myös pykäliin 50-52. Korkeakoulut eivät enää anna opiskelijavalinnassaan ammattiin valmistuneen todistuksesta lainkaan lähtöpisteitä, toisin kuin ylioppilastodistuksesta. Korkeakoulut ovat ilmoittaneet, että ongelma on todistusmerkinnöissä (arvosteluasteikosta puhumattakaan, siitä 45§ yhteydessä lisää).

29 § Hakeutuminen ja hakumenettelyt
Pykälässä todetaan, että opiskelijaksi ottamisessa voidaan käyttää valtakunnallisia hakumenettelyjä. Reformin kuulemistyöpajoissa ministeriö kysyi, pitäisikö sähköiset hakupalvelut ottaa osaksi jatkuvaa hakua. Oskulaisten mielestä pitäisi.
Tällä olisi monia etuja. Koulutuksen kysyntä ja tarjonta voisi kohdata paremmin, kun hakeutuja voisi nähdä yhdestä paikasta tarjolla olevat koulutuspaikat. Näin hänen ei tarvitsisi itse ottaa alusta lähtien selvää, missä hänen haluamaansa koulutusta ylipäätään on ja miten sinne hakeudutaan jatkuvassa haussa. Oppilaitosten erilaiset haku- ja valintamenettelyt vaikeuttavat tällä hetkellä erityisesti nuorten hakeutumista koulutukseen kesken lukuvuoden. Opintopolku.fi on jo nuorille yhteishausta tuttu palvelu, joten olisi loogista, että myös jatkuvan haun paikat löytyisivät sieltä.
Lisäksi oskulaiset haluavat tuoda ilmi, että pääsy- ja soveltuvuuskokeet tulisi sallia jatkossa ainakin joillakin ”kriittisillä” aloilla, kuten sosiaali- ja terveysala.

31 § Tutkinnon suorittajien ja opiskelijoiden valintaperusteet
Pykälässä todetaan, että ”tutkinnon suorittajaksi tai opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita”. OSKU huomauttaa, että opiskelijan oikeusturvan kannalta olisi erityisen tärkeää, että jatkuvassa haussa opiskelijaksi ottamisen kriteerit tulisivat olla hakeutujan tiedossa jo hakuvaiheessa.

35 § Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma
Ammatillisen koulutuksen reformin myötä jokaiselle tullaan hopsin sijaan tekemään henkilökohtaistamissuunnitelma. Tämä on oskulaisten mielestä oikea askel kohti aidosti yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja -kunhan tästä muutoksesta muistetaan tiedottaa myös opiskelijoita. Nykyisen aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisprosessi ei sellaisenaan istu peruskoulun juuri päättäneille, vaan tarvitaan nuorten tarpeiden erityishuomiota esimerkiksi vaikean hallintokielen avaamisessa. Oskulaiset kokevat, että jo nykyisen HOPSin laatiminen on kaikesta huolimatta aivan erityistä hepreaa. Sen tekeminen vaatii nuorille aivan erityistä ohjausta ja asioiden avaamista.

45 § Osaamisen arviointi
Kuten pykälässäkin todetaan, osaamisen arviointiasteikosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Reformin yhteydessä monet tahot ja osapuolet ovat vaatineet perustutkintojen arviointiasteikkoon muutosta. Lakiluonnoksessa ja kuulemistyöpajoissa tätä muutosta ei kuitenkaan enää ole kirjattu minnekään. Kyseessä on muutos, joka on toteutettavissa hyvin pienin resurssein, mutta sillä on valtaisa merkitys varsinkin opiskelijoille, ja se on yhteydessä myös jatko-opintokelpoisuuteen.
OSKU ei pidä nykyistä amiksen arvosteluasteikkoa 1-3 opiskelijoiden kannalta mielekkäänä. Oskulaiset kokevat asteikon tasapäistäväksi ja epäreiluksi. Ennen kolmiportaiseen arvosteluasteikkoon siirtymistä arvosana-asteikko oli 1-5.
Suppea arvosteluasteikko ei näytä opiskelijoiden hyviä ja huonoja puolia arvioinneissa ja oskulaisten mielestä vaarana on, että asteikko ei tuo opiskelijoiden erityislahjakkuuksia esille. Vaarassa on myös opiskelijoiden itsensä kehittämisen ja kunnianhimon sammuminen, kun ”kaikki saavat kakkosia”. OSKUn mielestä kaikilla tulee olla aito mahdollisuus tulla palkituksi tekemästään työstä. Jokaisella pitää olla mahdollisuus erityisten taitojensa ja lahjakkuuksiensa esiin tuomiseen. Valitettavasti nykyinen arvosteluasteikkojärjestelmä ei mahdollista jyvien erottumista akanoista, toisin sanoen erityistaitojen esiintuomista tai ahkeruudesta palkitsemista. Myös työnantajien olisi helpompi arvostella opiskelijoita, jos käytössä olisi laveampi arvosteluasteikko opiskelijoiden tietoja ja taitoja kuvaamaan. Opiskelijalle tulisi suoda mahdollisuus saada paremmin ahkeruutensa ja taitonsa esille.
Ainoa väylä päästä korkeakouluopiskelijaksi amispohjalta on pääsykoe. Esimerkiksi merkonomiksi valmistunut ei saa tradenomiopintoihin hakiessaan mitään tunnustusta opintomenestyksestään. Tämä vaikuttaa heikentävästi amisten motivaatioon opiskella ja tavoitella hyvää ammattiosaamista. Ongelmat todistusten kelpoisuudessa alkoivat nimenomaan 1.8.2009 voimaantulleen arvosteluasteikon muutoksen myötä.
OSKU vaatii, että valtioneuvoston asetus avataan ja arvosteluasteikko palautetaan 1-5:een edellä mainittujen syiden vuoksi.

53 § Oikeus saada opetusta ja ohjausta
Opinto-ohjausta ei mainita laissa sanallakaan, vaan puhutaan pelkästään opetuksesta ja ohjauksesta. Ohjaus ja opinto-ohjaajien tekemä opinto-ohjaus ovat molemmat erittäin tärkeitä opiskelijan kannalta, mutta kaksi täysin eri asiaa. Perusasteella ja lukiossa asia on tunnustettu myös lakien tasolla toiminnan tason lisäksi. Reformin toteutuessa peruskoulun päättävä nuori saa lukioon jatkaessaan lakisääteistä opinto-ohjausta mutta laki ei takaa hänelle opinto-ohjausta, jos hän valitsee ammatillisen koulutuksen.
Vaadimme, että pykälään lisätään: ”Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.” Pelkkä lain perustelussa oleva maininta opinto-ohjauksesta ei riitä, koska vain lakipykälät velvoittavat koulutuksen järjestäjiä toiminnassaan.
Vaikka reformin myötä perinteisestä ops-perustaisesta ”koulunpidosta” ollaan luopumassa, lähiopetusta tarvitaan silti tulevaisuudessakin. Lähiopetuksen määrä oppilaitoksissa on vähentynyt vuosikymmenen aikana 38 tunnista jopa alle 25 tuntiin viikossa. Syynä ovat leikkaukset.
Nykyisin lähiopetuksesta leikkaaminen näkyy siinä, että opiskelijat ovat vailla opettajaa työhalleissa ja luokissa tai heille tulee jakson päätteeksi tyhjä viikko. Opiskelijat kokevat lähiopetuksen puutteen turhauttavana. Se on myös riski ammattitaidolle ja uhka työelämässä, mikäli ammattitaito kärsii puutteellisen opastuksen vuoksi. Esimerkiksi sähköalalla tämä on vaarallista.
OSKUn mielestä lähiopetus tulee saattaa tarpeita vastaavaksi ja opiskelijoita motivoivaksi. Erityisesti peruskoulupohjalta amikseen tulevat alaikäiset tarvitsevat lähiopetusta ja ohjausta sekä aikuisen läsnäoloa. Ei 16-vuotias voi saavuttaa ammattitaitoa pelkällä itseopiskelulla.

63 § Koulutussopimus
Lakipaketin sivulla 102 on mainittu koulutussopimuksesta tehdystä selvityksestä, jossa ehdotuksena oli, että työnantaja voisi niin halutessaan suorittaa opiskelijalle korvausta ilman, että heidän välilleen syntyy työsuhde. Lakipykälässä tätä ehdotusta ei enää näy. OSKU kysyy, miksi tämä on poistettu? Nykyisin työnantajat joutuvat kiertämään lakia maksamalla korvauksia oppilaitosten stipendijärjestelmien kautta tai muulla tavoin, mikäli haluavat kannustaa opiskelijaa opinnoissaan. Tällöin rahoja joutuu myös odottamaan kohtuuttoman pitkään, eikä palkitseminen enää tee tehtäväänsä.

85 § Opiskelijahuolto
Vaikka opiskeluterveydenhuollosta ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädelläänkin asiasta erikseen, OSKU haluaa silti tuoda tässä yhteydessä esiin huolensa palvelujen saavutettavuudesta jatkossa. Opiskelijoiden palveluiden kohtalo sote- ja maakuntauudistuksessa tulee ratkaista pikimmiten. Opiskelijahuolto ja -terveydenhuolto ovat lähipalveluita, joita ei saa päästää karkaamaan kauas opiskelijan elinpiiristä. Jo tälläkin hetkellä suositusten mukaisten palveluiden tarjoamisessa on suuria ongelmia eri puolilla Suomea. Erityisesti terveydenhuollon palvelut tulee olla oppilaitoksissa helposti opiskelijoiden ulottuvilla ja hoitoon täytyy päästä kohtuullisessa ajassa kohtuullisen matkan päässä -myös sote-uudistuksen jälkeen.

89 § Asuntolatoiminnan järjestäminen sekä 90§ Asuntolapaikan myöntäminen ja oikeus asuntolapaikkaan
OSKU pitää erityisen hyvänä, että ammatillisten oppilaitosten asuntolatoiminta tunnustetaan lakipykälien tasolla. Monet kirjaukset parantavat opiskelijan oikeusturvaa huomattavasti, kuten se, että myöntämisperusteet tulee ilmoittaa asuntolapaikkaa hakeville etukäteen.

93 § Opiskelijoiden kuuleminen ja opiskelijakunta
OSKU kiittää ministeriötä siitä, että opiskelijakunta säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi ja riittävät toimintaedellytykset on turvattava. Tämä on erittäin tärkeä signaali amisten osallisuuden puolesta ja toisen asteen opiskelijoiden yhdenvertaisuuskysymys.

Lausunnon keskeinen sisältö:
• Yhteisten tutkinnon osien tulee vastata siihen, että opiskelijat ymmärtävät miten yhteiskunta toimii, he saavat opetusta taloustaidoissa ja työelämäasioissa, voivat etäopiskella ja heistä tulee sivistyneitä kansalaisia.
• Yhteisten tutkinnon osien merkinnät todistuksissa tulee muuttaa takaisin siten, että oppiainekohtaiset arvosanat käyvät ilmi todistuksista.
• Sähköiset hakupalvelut (opintopolku.fi) tulee ottaa osaksi jatkuvaa hakua. Opiskelijan oikeusturvan kannalta olisi erityisen tärkeää, että jatkuvassa haussa opiskelijaksi ottamisen kriteerit tulisivat olla hakeutujan tiedossa jo hakuvaiheessa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeet tulisi sallia jatkossa ainakin joillakin ”kriittisillä” aloilla, kuten sosiaali- ja terveysala.
• Henkilökohtaistamissuunnitelman tekemisessä erityisesti nuoret tulevat tarvitsemaan paljon tukea ja apua. Vaikeat termit tulee suomentaa.
• OSKU vaatii, että valtioneuvoston asetus koskien arviointiasteikkoa avataan ja arvosteluasteikko palautetaan 1-5:een.
• Vaadimme, että pykälään 53 lisätään: ”Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.”
• Lähiopetus tulee turvata myös reformin jälkeisessä ammatillisessa koulutuksessa.
• OSKU kysyy, miksi koulutussopimusta koskevassa pykälässä ei ole mainintaa koulutussopimisselvityksessä mainitusta työnantajan oikeudesta maksaa pientä korvausta työssäoppimisesta.
• Erityisesti terveydenhuollon palvelut tulee olla oppilaitoksissa helposti opiskelijoiden ulottuvilla ja hoitoon täytyy päästä kohtuullisessa ajassa kohtuullisen matkan päässä -myös sote-uudistuksen jälkeen.
• OSKU pitää erityisen hyvänä, että ammatillisten oppilaitosten asuntolatoiminta tunnustetaan lakipykälien tasolla.
• OSKU kiittää ministeriötä siitä, että opiskelijakunta säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi ja riittävät toimintaedellytykset on turvattava.

Helsingissä 13.12.2016

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n puolesta,

Rene Stolt
Puheenjohtaja

Maiju Korhonen
Pääsihteeri