Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt: Työllisyysaste ei nouse nuoria ja opiskelijoita kepittämällä ?>

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt: Työllisyysaste ei nouse nuoria ja opiskelijoita kepittämällä

Kannanotto 28.2.2013

Opiskelijajärjestöt vaativat hallituspuolueilta hallitusohjelman puolivälineuvotteluista toimenpiteitä työurien pidentämiseksi etenkin keskeltä. Opiskelijoihin kohdistuva paine ei pelasta työuria, sillä opintoaikojen lyhentämisellä on kokonaisuuden kannalta vain marginaalinen vaikutus. Sen sijaan 30–44-vuotiaiden työllisyysasteen laahaaminen usealla prosenttiyksiköllä edellistä lamaa edeltävästä ajasta (1) on taloudellisen huoltosuhteen kannalta kestämätöntä.

Yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä hallituksen tulisi huolehtia siitä, että kaikki voivat osallistua kykyjensä mukaisesti työelämään, niin työuran alussa, keskellä kuin lopussa. Opiskelijajärjestöt vaativat hallitukselta sellaisia toimia, jotka nostavat työllisyysastetta – etenkin työurien keskeltä – ja sen myötä parantavat huoltosuhdetta.

“Mitään yksittäistä “kikka kolmosta” työllisyysasteen tai eläköitymisiän nousemiseen ei ole olemassa. Käyttöön on otettava koko työelämän kehittämisen keinoarsenaali, jolla voidaan tukea esimerkiksi työelämän laatua ja työssä jaksamista”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat muistuttavat.

Opiskelijajärjestöt ovat huolestuneita siitä, että nuorilla on tutkimusten mukaan paljon ongelmia jaksamisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista 16 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (2). Vastikään ilmestyneen Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (3) mukaan taas joka kymmenennen korkeakouluopiskelijan riski uupua on selvästi kohonnut. Tutkimusten mukaan opiskelijan sosiaalinen hyvinvointi kantaa parempana työssäjaksamisena vielä 10–15 vuotta valmistumisen jälkeen (4).

“Eikö olemassa oleva tutkimustieto anna aihetta etsiä sellaisia työurien pidentämisen keinoja, joilla voidaan ennakoivasti tukea jaksamista työuran aikana? Viimeistään nyt on tunnustettava myös opiskeluaikaisen hyvinvoinnin suora yhteys työelämässä jaksamiseen. Jos opiskeluaikoihin halutaan vaikuttaa, niin nyt tarvitaan porkkanaa. Työllisyysaste ei nouse nuoria kepittämällä”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat summaavat.

Kannanotossa ovat mukana Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK, Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL).

Lisätietoja:

puheenjohtaja Marina Lampinen (SYL), p. 044 906 5007, marina.lampinen@syl.fi

puheenjohtaja Mikko Valtonen (SAMOK), p. 050 389 1000, mikko.valtonen@samok.fi

puheenjohtaja Aleksej Fedotov (SAKKI), p. 040 961 8847, aleksej.fedotov@sakkinet.fi

puheenjohtaja Daniel Sazonov (SLL), p. 045 129 6812, daniel.sazonov@lukio.fi

puheenjohtaja Nina Huovinen (OSKU), p. 040 702 9863, nina.huovinen@osku.info

Lähteet:

(1) Tilastokeskuksen tiedote (19.2.2013): http://tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/2013/uutinen_005_2013-02-19.html

(2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely, 2010.

(3) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Kunttu ja Pesonen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47, 2012.

(4) Social strategies during university studies predict early career work burnout and engagement: 18 year longitudinal study. Katariina Salmela-Aro, julk. Journal of Vocational Behavior 2011.

Taustaa kannanotolle:

Hallitus kokoontuu 28.2. Säätytalolle hallitusohjelman puolivälitarkastelua varten. Tarkastelun yhteydessä keskustellaan muun muassa toimenpiteistä kestävyysvajeen korjaamiseksi ja työurien pidentämiseksi.